Rintojen suurennus kokemuksia – Jane
Kaksi kuukautta rintojensuurennusleikkauksen jälkeen: ei kipuja, itseluottamus katossa!
Tarina ilmestyi syyskuussa Anne ja Stiilissä.
Kun Jane (25) alkoi treenata enemmän, rasvaprosentin pienentyessä pienenivät myös rinnat. Ajan myötä D-kupista tuli tavanomainen B, mutta siitä huolimatta neito halusi aiemman ulkonäkönsä takaisin. Tämä toive myös toteutui, muutamin bonuksin.
Tallinnassa asuva Jane työskentelee suositussa katugourmetravintolassa kokkina, käy vapaa-ajallaan usein kuntosalilla, haluaa opiskelemaan kirjanpitoa ja unelmoi osallistumisesta fitness-kilpailuun. Keskustelun ensi minuuteista lähtien on selvää, että nuori nainen tietää, mitä hän elämältä haluaa eikä anna minkään estää sen saavuttamista. Kritiikki ei hetkauta häntä, sillä kaiken elämässään hän tekee itseään varten.
Jane, olet nuori ja kaunis nainen. Mistä tuli ajatus mennä rintojen suurennusleikkaukseen?
Tämä idea syntyi pari vuotta sitten, kun aloin treenata enemmän. Rasvaprosentti laski ja samalla myös rinnat pienenivät. Ennen intensiivistä treenausta minulle sopivat D-kupin rintaliivit jäivätkin luonnottoman suuriksi. Tykkäsin yhä enemmän treenatusta kehostani, mutta itsetuntoni väheni rintojen koon pienentyessä. Ennen minulla oli suuret rinnat ja tiesin tarkkaan, kuinka kaunista ja naisellista se on. Silloin ajatukset alkoivat liikkua rintojen suurentamisen suuntaan.
Milloin ja missä leikkaus tapahtui?
Kävin leikkauksessa kaksi kuukautta sitten. Ennen sitä tutkin perusteellisesti Viron kauneusklinikoiden ja -kirurgien tietoja, tutustuin heidän tekemiinsä töihin ja asiakkaiden mielipiteisiin. Ystävien suosituksesta löysin ArtiaClinicin ja tri. Katrin Krüünvaldin. Hänellä on vuosikymmenten kokemus kauneuskirurgiasta ja hänestä olen kuullut ja lukenut vain hyvää. Saman kokemuksen sain itsekin ja olin erittäin tyytyväinen kaikkeen.
Mitä ajattelit rintaleikkauksesta ennen ja miten se eroaa nykyisistä tiedoistasi?
Ennen leikkausta ajattelin, että se on paljon pahempi. Pelkäsin vaikeaa toipumista ja kipua. Olin kehittänyt sen mielessäni todella pelottavaksi. Tietysti kaikkiin leikkauksiin liittyy kipua ja toipuminen on vaikeaa, mutta mielessäni valmistuin paljon pahempaan.
Olitko valmis myös siihen, että et ehkä olekaan tyytyväinen uusiin rintoihin?
Ensimmäiseksi kävin keskustelemassa kirurgin kanssa. Silloin tri Krüünvald kysyi minulta, miksi haluan rintaleikkauksen ja millaiseksi kuvittelen lopputuloksen. Sovitimme erityisten rintaliivien avulla erikokoisia ja -muotoisia malliproteeseja ja lopputuloksen saattoi nähdä omin silmin. Sen jälkeen mietimme yhdessä, mikä olisi minun valintani ja mikä vaihtoehto sopisi hänen kokemustensa perusteella parhaiten vartalooni. Tri Krüünvaldin ehdottama vaihtoehto oli hyvin kaunis ja koko konsultaatio oli niin perusteellinen, että minulle ei jäänyt mitään epäilyksiä eikä kysymyksiä.
Miltä koko prosessi näytti?
Konsultaation jälkeen kävin verikokeissa ja rintojen ultraäänessä. Kun kaikki analyysit olivat kunnossa, leikkausaika varattiin tasan kuukauden päähän. Tuona päivänä lähdin klinikalla ensin kirurgin luo, joka teki rintakehääni piirustuksia. Sen jälkeen keskustelin anestesiologin eli nukutuslääkärin kanssa terveydestäni ja tunnin kuluttua alkoi leikkaus. Kun heräsin nukutuksesta, katsoin ensimmäiseksi hieman unisena peiton alle ja olin iloisesti yllättynyt. Paineside oli kyllä rintojen ympärillä, mutta ne näyttivät siitä huolimatta suuremmilta. Oli ilahduttavaa huomata, että oikeastaan mitään kipua ei tuntunut, kipulääkkeet toimivat ja sain nukuttua hyvin. Seuraavana aamuna poistettiin paineside ja näin ensimmäistä kertaa uudet rintani. Ne olivat aluksi kyllä hieman turvoksissa, mutta pidin niistä heti kovasti.
Kuinka kauan toipuminen kesti ja miten tulit toimeen kivun kanssa?
Leikkauksen jälkeen olin viikon kotona ja sitten palasin jo töihin. Jos ensimmäisellä viikolla oli epämukavaa nostaa käsiä ylös, hankalaa pestä hiuksia, vetää housuja jalkaan ja nostaa mukia, niin viikon päästä pystyin jo tekemään kaikki kevyet arkiset toimet. Ensimmäisellä viikolla nukuin istuen, tyyny selän alla, sillä täysin makuuasennossa ollessa oli hankala ja pakottava tunne. Soitin heti ensimmäisenä päivänä myös klinikalle, että onko minulle tapahtuva normaalia. Sen jälkeen minut kutsuttiin klinikalle lymfahierontaan, mikä lievitti kaikkia kipuja oikein hyvin. Lymfahieronta vaikutti rauhoittavasti ja paraneminen oli nopeampaa kuin olin alkuun luullut. Sain hieronnan tehneeltä sairaanhoitaja-hierontaterapeutilta myös psykologista tukea. Joka kerta klinikalla käydessäni sain vastauksen mieleeni tulleisiin kysymyksiin.
Milloin sait jatkaa treenausta?
Kuntosalille lähdin kuukauden päästä. Tähän mennessä olen keskittynyt enemmän alavartalon treenaukseen, ylävartalon harjoituksia teen vielä pienemmällä kuormituksella, mutta pian minun pitäisi pystyä tekemään kaikkea.
Miltä uudet rinnat tuntuvat?
Pääasiallinen tunne on se, että rinnat ovat nyt vielä paremmat kuin ennen treenauksen aloittamista: ne ovat niin kiinteät ja pysyvät hyvin myös ilman rintaliivejä. Kun luonnolliset suuret rinnat painuvat alaspäin, niin nyt ei enää ole niin. Lisäksi olen paljon itsevarmempi erittäin naisellisen rintavarustuksen ansiosta. Myös fyysisesti tuntuu hyvältä, totuin nopeasti uuteen painoon, koskettaessa implantit eivät tunnu ja rinnat ovat pehmeät.
Kumpaa kuulet enemmän – kritiikkiä vai kehuja?
Kritiikkiä en ole kuullut, enkä siitä välittäisikään, sillä tein tämän itseni takia. Äiti ja isoäiti olivat kyllä aluksi huolestuneita, mutta nähtyään luonnollisen tuloksen, he iloitsevat nyt kanssani. Erityisen paljon kehuja olen saanut elämänkumppaniltani, ystäviltäni ja kollegoiltani. Myös vaatteet näyttävät päälläni nyt paljon paremmilta, etenkin kauniisti istuvat bikinit. Itseluottamus on kasvanut valtavasti: olen sataprosenttisen tyytyväinen päätökseeni.
